torstai 20. lokakuuta 2011
Pipo minulle
Lapsen muistan aina pukea asianmukaisesti, mutta useammin kuin kerran olen havainnut että oma pipo oli hukassa eikä ehtinyt sitä etsimään kun lapsen sai puettua, ja sitten viiletetäänkin pelkkä huppu korvilla syysviimassa... Ei mukavaa! Tämä pipo on siis ihan minulle itselleni. Neulahuovuttelin kukkaset luonnonvalkoiseen merinovilla-interlockiin erään automatkan ratoksi ja sitten vaan muutama sauma saumurilla surrur... :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Oi, mäkin haluun... Mistähän sais lisätunteja vuorokauteen että sais toteutettuu kaikki ideat mitä päähän tulee muiden blogeista ja muualtakin =)
VastaaPoistaoih, ihana!!!!
VastaaPoistaTosi kivan näköinen!
VastaaPoistaHienot on! Hih, pisti ihan naurattamaan, että automatkan ratoksi neulahuovuttelin...ihan hepreaa meikäläiselle =) Pitääpä mennä googlaamaan mitä lie on neulahuovuttaminen.. Vaiks mulla kyllä menee yleensä aika autossa siinä ratin kanssa vääntäessä :)
VastaaPoistaOnpas ihana! :)
VastaaPoistaAutomatkat on tosiaan just niitä kivoja lisätunteja, kun pistää ukon rattiin kerkee ite virkkaileen tms sen sijaan että vaan möllöttäisi ja tuijottelisi ulos ikkunasta... Neulahuovutus oli uusi keksintö autopuuhaksi, kerran vaan pistin sormeen... :D
VastaaPoistaTosi nätti pipo ja siistiä jälkeä olet saanut neulahuovuttamalla!
VastaaPoistaOnpa kaunista taasen!
VastaaPoista