Kwazii

Oktonautti-applikaatio on pyörinyt mielessäni jo ties kuinka kauan ja nyt sain vihdoin "täydellisen oktonauttikankaan". Turkoosi Rakkaus -joustofrotee sopii tähän kuin nakutettu! Olipa aivan ihanaa pitkästä PITKÄSTÄ aikaa tehdä iso applikointi!

Applikointi on vaikeeta!

Välipäivien Maitotytöt myytiin ennätysnopsaan ja pakkaamista piisasi. Nyt onkin sitten hiljaisempaa (kaupassa on aika vähän myytävää) joten pitkästä aikaa pääsin harrastamaan! 4v ihaili harmaata Rakkautta pyykkinarulla ja halusi siitä ehdottomasti itselleen mekon, joten sehän oli tehtävä. 

Applikoin tunikaan pinkistä velourista 7 sydäntä, ja kylläpä olikin työlästä! Ihan pikkasen oli tatsi hukassa, saatikka että ensimmäinen tunti meni hukassa olevan silitysraudan etsimiseen (meillä ei oikeesti käytetä sitä muuhun)... Lopulta lainasin raudan mummilta (kiitos mummi!!). 

Tytär rakastui ihan tyystin, varsinkin noihin velourisiin sydämiin kun ne on niin ihanan pehmeitä. Itsekin tykkään lopputuloksesta kovasti. Nyt onkin sitten kauhea hinku päästä applikoimaan lisää kun kadotettu intohimo taas löytyi...

Kiukkuiset linnut

Esikoinen täytti kolme ja halusi Angry Birds -synttärit. Toive tietenkin toteutettiin ja ensimmäisestä paketista kuoriutui keltainen tiputunika.

Kakkukin piti tietenkin tehdä teeman mukaan. Vielä on harjoittelemista, tällä kertaa taisi tulla kostuketta liikaa kun lintu lorotti alleen koko yön, sulatti sokerimassan helmat ja veti linnun otsan kurttuun... Mutta hyvää oli! :D

Kössille

Kuopuksen tekonimi oli Kössi ja Kössiksi häntä myös kutsuttiin ristiäisiin saakka, joten Kössi Kenguru oli pakko tehdä. Applikointi on puuvillaa ja kiinnitetty kolminkertaisella vapaatikillä. Materiaali on bambujoustista, ja loppui tietenkin kesken, joten etukappaleeseen tuli tuollainen jatkos... Jotenkin kokonaisuus jäi minun makuun liian "pikkusieväksi", harmittaa, mutta eiköhän tuo käyttöön tule... :P

Isosisko sai "putkimekon" kalastavista karhuista. Kangaspalan koko oli määräävänä tekijänä kun saksin summamutikassa pitkän ja kapean mekon. Lisäsin frillan kun muuten olis näyttänyt todella pöljältä. Tikkaukset (myös resoreihin) tuli punaisen sijaan keltaisella kun punaiset langat oli maailmalla. Eli kaikenkaikkiaan melkoinen vahinkojen summa, mutta loppujen lopuksi onneksi mieleinen. Omakin silmä tottui hetken kummastelun jälkeen. :D

Onervahaalari

Ihana Onerva, mutta hieman liian tuhtia kesään pikkuvauvalle. Joten syntyi tällainen välimuoto: pohjana ihanan kevyt ja pehmoinen tencel-joustofrotee, onervakukkasia rinnassa ja jalkapohjissa. Tästä tuli heti suursuosikki, tykkään ihan sikana! :)

Kesävaatetta

Huh, vihdoin pakollisimmat tehty. :) Toki toinenkin vaatekerta olis ihan kiva mutta sen ehtii myöhemmin. :)

Eli vauvalle kesähaalari, kaavasta tuli vapaalla kädellä leikaten ihan älyttömän onnistunut, juuri sopivan istuva ylhäältä ja silti väljä lahkeista (ja isompikin vaippa mahtuu). :) Rinnuksiin tikkailin suoralla puuvillasydämen hetken mielijohteesta.

Isosiskolle runoratsumekko, tasku meni liian ylös (taas vapaalla kädellä leikaten), olen ruosteessa...

Ja äidille imetystoppi. Tämä piti tehdä kun tartti testata toppikaava Lillestoffin trikoolla. Oikein kivasti toimii! :)

Iso kala

"Äiti, haluan ISON KALAN!"

Niin, ja ehdottomasti turkoosin mekon. Raitapöksyt huoli pitkin hampain (ekat tekemäni joustofroteeleggarit, minusta aivan ihanat, mutta muksu tykkäisi vaan käyttää vanhoja puhki kulutettuja, caprimittaisia merinovillahousujaan)...

Kalaan piti saada mustat reunat väkisin, vaikka olishan tuosta tullut tsiljoonasti siistimpi jos tikkailut olis oikeilla väreillä...

Mutta siitä olen iloinen, että sain ekaa kertaa ikinä kaula-aukon onnistumaan nauhankääntäjällä siististi! Siis tuon liitoskohdan. Tikkasin meinaan resorikohdan ennen saumurointia ompelukoneella, jolloin tuli oikealla värillä ja riittävän leveästi (ja reuna varmasti tasan) niin että sauman sai kunnolla käännettyä siististi. Jee! :)

Kuuskakkosia

Pikkuneiti kasvaa. Ihan liian nopeasti. Esikoisen jäljiltä alkaa omatekoisia olla vasta koossa 74 eikä kaupan vaatteita oikein osaa käyttää kun on tottunut omiin hyvin istuviin kaavoihin, joten melkoinen urakka oli edessä. Tuloksena syntyi 6 bodya, kahdet terälliset velourpotkarit ja pikkuinen uikkari. :)

Kankaat on kokoelma uutta ja vanhaa, trikoota ja froteeta, uusimpana ihastuksena tuo sarvikuonotrikoo joka löytyi Royal-tuotteelta. Taipuu se tytöllekin! ;) Yhden tähden applikoin ja kissan painoin, muuten on ihan "peruskamaa", ihana kaikenkirjava värisuora. :)

Imetysyöpaita 2.0

Nyt on aiemmin tehdyt yöppärit testattu, ja harmikseni jouduin toteamaan että tuo pumpulinpehmeä trikoo on tissin kohdalle liian pehmeä... :( Yöllä sängyssä pyöriessä paita venyy ja vanuu niin että luukku päätyy melkein kainaloon. No, seuraava versio on nyt sitten tällainen surf'n'turf -kokeilu... Siis yhdistetty froteeta ja trikoota samaan vaatteeseen! Ainakin näin ensikokeilulla vaikuttaisi aika toimivalta, värit nyt on sitä mitä sattui kaapistä löytymään (turkoosi trikoota ja vihreä froteeta), mutta tykkään ajatuksesta jotenkin tosi paljon kun se kerran istuu kaavaan näin hauskasti ja vauvan vieressä nukkuessa peitto jää aina liian alas joten yläpäähän kaipaakin lämpöisempää kangasta... :)

Seuraava testissä ilmennyt juttu on sitten hippasen raivostuttavampi... Muistattekos kun korjasin imetysluukun kaavaa aikanaan? En siinä vaiheessa enää tarvinnut yösuojia, joten en kummemmin testannut niitä. :\ Nyt on sitten testattu. Kyllä ne toimii, mutta välillä ne vetää kurtulle taskussa jos huolimattomasti sulkee luukun, mitä vanhalla kaavalla ei käynyt koskaan. Shit! :( Täytyy pistää aivorattaat taas liikkeelle ja tuumata saisiko tuota kaavaa viilaamalla jotenkin poistettua ongelman...

Nostalgiaa tyttärille

Tämä ihastuttava pilkullinen frotee on tismalleen samanlaista kuin puuvillakangas, jota äitini käytti 70-luvun lopulla päällystäessään minun pinnasänkyni patjaa (näkyy muuten taustana liivinsuojakuvassa). :) Samainen patja on nyt käytössä omilla tyttärillä, joten olihan tästä pakko tehdä neideille vaatettakin. Isommalle heppatunika kokoa slim-98 ja pienemmälle body kokoa 56. Pikkuisella bodyt jää suurimmalta osin pöksyjen sisään, joten applikoin potkuhousujen pyllyyn kukkasen niin saavat samistella... :)

Ralliraktori

Nyt on venähtänyt lihas lepäilty kuntoon ja jaksan taas kanniskella mahaa! :) Tästä riemastuneena toteutin tällaisen jo "jonkin aikaa" odottaneen projektin: joululahjan eräälle pienelle miehelle.

Traktorin kuva on Valtran sivuilta löydetty otos, vaikkakin sen verran olin ruosteessa että unohdin kääntää kaavan peilikuvaksi osia piirtäessä... Näin ollen valmis traktori on peilikuva. Ajattelin ettei se mitään haittaa, kunnes armas ukkoni näki tämän ja tokaisi että siinähän on pakoputki väärällä puolella... Shit!! No, toivotaan ettei 2,5v lahjan saaja ole yhtä kriittinen...

Merinovillaa isille

Isi on toivonut merinovillaista kerrastoa, joten saamansa piti! Rintaan applikoin viime vuodelta tutun super-ISI-logon. Luonnollisesti merinovillaa sekin. :)

Villakettuja

Olen pidemmän aikaa hautonut ajatusta merinovillan applikoinnista... Ja nyt kun tytär tarvitsi uuden yöpuvun oli korkea aika kokeilla! Applikoin ensin hihaan kukkasen, ja kun se onnistui, innostuin tekemään vähän enempi... :D Kuvaamista en malttanut lykätä huomiseen, joten värit on vähän mitä on... 92cm body on siis ruskeaa merino-interlockia, 50cm turkoosia ja oranssia merino-interlockia. Kanttaukset ja applikaatiot molemmissa merino-interlockia. Eli lankoja, neppejä, kokolappuja ja tuotelappuja lukuunottamatta nämä ovat 100% villaa!!! :D

Olen ihan intona, merinovilla on niin maailman ihanin materiaali! Ja kun yövaipatus hoidetaan sisävaipalla ja villahousuilla, villainen body täydentää kokonaisuuden loistavasti: sen sijaan että se levittäisi läpi tulleet pissat (juu säännöllisesti niitäkin tulee kun olen liian väsynyt pissattamaan keskellä yötä ja tuollainen 2v pissaa aika paljon...) se toimiikin lisäeristeenä! :)

Pipsa Possu

2-weelle synttärilahjaksi 92cm Pipsa Possu -velourmekko. Possun poskelle kävi vähän pöhkösti kun pinkki lanka loppui juuri viime metreillä! Puolet poskesta on siis applikoitu vaaleanpunaisella (pyhäinpäivä ja juhlat tunnin päästä joten minkäs teet)... Hihoihin koitin tuollaista pussimallin leikkausta kun tiedän että tämä on saajalleen vielä jonkin aikaa tosi iso.

Pisara-aukosta pääntiessä tykkään tosi paljon, se on mukava tehdä nauhankääntäjällä, eikä jää sitä sivulle tikattavaa möttiä mikä kääntäjällä tehdessä jäisi ilman aukkoa ja nappia. Inhoan niitä möttejä niin paljon että teen paljon mieluummin renkaana ilman kääntäjää kuin kääntäjällä jos ei ole tällaista "oikotietä" olemassa. Tuon pisaran kiristän vielä nyörillä, jonka pujotan neulalla sisään pisaran kanttauksen jälkeen ennen kaula-aukon kanttausta. Parin pesun jälkeen se istuu jo tosi nätisti (tai varmaan heti jos silittäisi, en viitsi). :)

Ralliraitasamikset

Äidille ja tyttärelle ralliraitaa ja samalla vähän pinkkisiedätystä... Näistä tuli kivat! :) Sekä tytön tunikan vinoraita että kukkataskut ovat saaneet inspiraationsa seuraamistani blogeista: kotikolosta ja vaapulasta. Ihanaa kun on olemassa niin paljon mitä mielikuvituksellisimpia blogeja! :)

Itselleni tein pitkähihaisen Maitotytön, kaavaa piti nimittäin testailla ralliraidalla ennen tuotantoon siirtämistä. Neulos on napakampaa kuin yksivärisissä, eli kaavaan täytyy hieman lisätä väljyyttä jotta koot saadaan mätsäämään. Lisäksi piti testata tuo hihan kohdistus: ei onnistu kun kaava on sen verran epäsymmetrinen, joten päädyin "epäkohdistamaan" hihat. Neuloksen napakkuus toimii muuten loistavasti tuossa vinoraidassa: jousto on melkein sama pysty- ja vaakasuunnassa! Tästä oivalluksesta pursuikin sitten "jokunen" uusi idea, toivottavasti ehdin testailemaan niitä pikapuoliin...

Hidastelu Ralliraidan kanssa on johtunut lähinnä siitä, että törmäsin painoon lähetyksen jälkeen erääseen vanhaan neulokseen, jossa on samantyylinen raita... Julkaisun jälkeen on tullut myös jokunen vihjaisu siihen suuntaan että Ralliraita olisi kopioitu tästä vanhasta neuloksesta, joten fiilikset ei ole olleet ihan korkeimmalla mahdollisella tasolla. :( Eipä siinä voi muuta kuin tolkuttaa itselleen, että jos kahta väriä laittaa raidoiksi, niin on lähes mahdotonta saada aikaiseksi yhdistelmä, jonka tyylistä ei olisi aiemmin kukaan tehnyt. Puolustukseksi todettakoon, että raitojen suhde on sentään eri (vanhassa neuloksessa ohuet raidat on aika paljon ohuemmat suhteessa paksuun) ja että jos minulla olisi suunnitellessa ollut vanha kangas mallina niin en todellakaan olisi käyttänyt tuntitolkulla aikaa testivaatteiden painamiseen käsin! :P Mutta kävi niinkuin kävi, se siitä, nyt kun vihdoin sain raidat ompeluun alkaa fiiliskin pikkuhiljaa nousta, onhan tuo kyllä aivan super-ihana kangas! :)

Käykäähän muuten osallistumassa 400 tykkääjän arvontaan Maitotytön fb-sivulla!

Herra Hakkarainen ja hämähäkki

Tyttö täytti juuri 2 vuotta ja sai lahjaksi Mauri Kunnaksen kirjan (seitsemän tätiä ja jotain). Ei tuo vielä jaksa tarinaa seurata, mutta suosikkihommaa on herra Hakkaraisen ja hämähäkin bongailu kirjan kuvista. Kettuhaalari alkaa olla lyhyt lahkeista (ihmeen kauan se mahtuikin, 2v neuvolassa tytön pituus oli 93cm!) joten nyt syysviileillä tuli tarve uudelle haalarille. Kaameassa inspiraatiopuuskassa syntyi haalari ja alle sopiva body kokoa 92. Nämäkin kyllä menee tosi pitkään, sen verran paljon lahkeet jää pussille nyt alkuun. :)

Haalarissa tassuttelee herra Hakkarainen ja bodyn hihassa tuo hassu hämppy mikä löytyy kirjan jokaikisestä kuvasta. Kaava on yksinkertainen yhdistelmä bodykaava+pussihousukaava. Molemmat on ajan kanssa muokkaantuneet hoikalle tytölle sopiviksi joten istuvat myös keskenään ihan suoraan yhteen. Haalarissa on selkäpuolella valkoinen rengasvetoketju joka löytyi Royal-tuotteesta. :)

Sovituskuvan ottaminen tuosta sähikäisestä on lievästi sanoen hankalaa... Tämä oli varmaan ainoa missä se on melkein paikoillaan.... :D

EDIT 15.10.2012 Tässä vielä kuva selkäpuolelta.

Äidille ja tyttärelle

Imetys on tältä erää ohi, mutta tavallisia paitoja ei voi pitää kun niistä puuttuu TASKUT! Pöh. Tässä pikasurautus bambujoustofroteesta minulle. Tuli pikkasen turhan jouluinen, mutta helmaa on sen verran että pitäisi mahtua vielä joulunakin. Tyttärelle tein synttärimekon ja harjoittelin framilonin käyttöä. Voihan kirosana, en tykkää framilonista yhtään... :D Vaikka tulihan tuosta helmasta söpönen.

Lisäksi on syntynyt housuja vähän joka lähtöön. Merino-siilistä leggarit, ison tytön pikkareita pino, yökäyttöön hahtuvat huovutetulla perhosella (aika ihana eiks? ainoa vika ettei mukula suostu käyttämään näitä edes merinojen päällä) ja kahdet neppivaipat (näitä tällaisia pikkarimallisia missä on nepit ihan sivussa joten on tosi helpot pukea ja riisua nepit kiinni).

Sovituskuvaa koitettiin ottaa, tällainen hauska tuli! Kovasti tuo pallo tuossa kasvaa... :)

EDIT 1.10.2012 Käytiin lomalla ja siellä tuli mekostakin napattua kiva kuva... Tykkään kovasti siitä miten tuo hörhelö lisää helmaan painoa!

Lauriidalta sain tunnustuksen, kiitos! :)

Säännöt:

1. Kiitä linkin kera bloggaajaa joka antoi sinulle hienon tunnustuksen
2. Anna tunnustus eteenpäin viidelle lempiblogille ja kerro heille siitä kommenteilla
3. Kopioi post it-lapun kuva ja liitä se blogiisi
4. Ole iloinen saamastasi tunnustuksesta, vaikka se onkin kerrottu vain post it-lapulla ja toivo että lempiblogisi jakaa sen eteenpäin

Lemppareita on esim. nämä (ja kasa muita), en meinaa ilmoitella, saatte ottaa jos haluatte tai jättää ottamatta. :) Jos joukossa on uusia tuttavuuksia niin käykää ihmeessä ihastelemassa!

• Pikkukiisken kotona
• Suvituksen huvituksia
• Unikuun terapiahuone
• RuttuNuttu
• Pikkujekku

Piilosilla

Talvisessa taikametsässä on kiva leikkiä piilosta! Etsintävuorossa oleva pupu sulautuu talviturkissaan hyvin maisemaan, vain korvat ja häntä ovat kolmiulotteiset ja saattavat paljastaa pupun varjoillaan. Jälkiä seuraamalla voit päätellä missä hiiri piileskelee...

 

Hiiren tassunjäljet on painettu omatekoisella leimasimella Emo-tuotannon painoväreillä, taikametsä löytyi Royal-tuotteelta. :) Pupuhahmo on kotoisin Lillestoffin metsäkuoseista (oma tyttö ihastui suinpäin arpajaispalkinnoksi tehtyyn tunikaan, joten pitihän se oma pupu saada).

Missä Ihaan häntä on??

Kyseistä lausetta kuullaan lähiaikoina varsin usein täällä meillä... Muksun vaatteet alkaa olla kaikki hihoista lyhyitä, joten korkea aika tehdä lisää! :) Suosikkikirjasta löytyi mekkoon "vanhan tyylin" Ihaa. Ihaa sai nepparikiinnitteisen hännän, eikös ole ihana? :)

Häntä vaan tuppaa hukkumaan... Kuvassa näkyy tussisotkuja apuviivoista mutta ne lähtee pesussa sitten. :)

Pikkuhiljaa alkaa kohta 2v tyttö oireilemaan vaaleanpunaisen perään, joten ehkä minunkin täytyy aloittaa siedätys vähitellen... Ihaan rusetista tarttui väri toiseen hihaan, riittänee nyt alkuunsa. Mekko on joustista, kantattu trikoolla (kokeilumielessä) ja kaula-aukossa lisätilaa antamassa nappi (lisää kokeiluja: ensimmäinen pisara-aukko ja ensimmäinen päällystämäni nappi!). Kaula-aukkoon jäi parantamisen varaa mutta kelpaa. :)

Voittajat!

Arvonnan voittajat selvitettiin jo viime viikolla perinteisellä lappu-arvonnalla, onnettarena toimi rakas aviomieheni. Ykköspalkinnon, eli applikoidun paidan lapselle voitti KiKiDuu. Toiveena oli paita pienelle tytölle. Palkinnoksi lähtee Maitotytön näkemys Lillestoffin kesämetsästä, tunikahan tästä tuli eikä paita, toivottavasti kelpaa! :)

Maitotytön 40€ lahjakortin voitti Tuija Jetsu ja Royal-tuotteen 40€ lahjakortin mama moon. Onnea voittajille (ottakaahan yhteyttä joko sähköpostilla tai fb:n kautta) ja suurkiitokset kaikille osallistujille! :)